Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt hiilestä irtautumisesta strategisesti välttämätöntä Euroopan unionille, EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell ja Euroopan investointipankin pääjohtaja Werner Hoyer sanovat
Josep Borrell ja Werner Hoyer
BRYSSEL – Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut Euroopan unionin nopeuttamaan energia- ja ilmastopolitiikkansa uudistamista. Koska Kreml käyttää yhä enemmän energiaa poliittisen vaikutusvallan välineenä, meidän on vähennettävä radikaalisti riippuvuuttamme Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista.
Tähän liittyvät geopoliittiset perustelut ja ilmastonmuutoksen torjunta nivoutuvat toisiinsa. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viimeisimmässä ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevassa raportissa korostetaan tämän tehtävän kiireellisyyttä. Kasvihuonekaasupäästöt on saatava laskuun vuoteen 2025 mennessä, jos haluamme välttää maapallon lämpötilan katastrofaalisen nousun. Lisäksi koko talouden siirtyminen puhtaan energian käyttöön on hoidettava huolellisesti ja oikeudenmukaisella tavalla ottaen huomioon väistämättömästi aiheutuvat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.
EU:lla ja Euroopan investointipankilla (EIP) on keskeinen rooli tässä siirtymässä. Investoinnit uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen ja innovatiiviseen teknologiaan, kuten vihreään vetyyn, ovat tärkeitä keinoja, joilla voimme vastata Venäjän aggressiiviseen ulkopolitiikkaan ja lopettaa planeettamme riippuvuus fossiilisista polttoaineista. Jokainen energiasiirtymään käyttämämme euro on euro, joka ei joudu aggressiivista sotaa käyvän autoritaarisen vallan käsiin. Jokainen puhtaaseen energiaan käyttämämme euro lisää vapauttamme tehdä omia päätöksiämme. Jokainen euro, jolla autamme kansainvälisiä kumppaneitamme nopeuttamaan niiden omia hiilestä irtautumiseen tähtääviä strategioita, on investointi selviytymiskykyyn ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, EU on nopeuttanut energiasiirtymäsuunnitelmiaan lopettaakseen riippuvuutemme Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian. Vaikka näin ei tapahdu yhdessä yössä, tätä parempaa syytä muutokselle ei ole koskaan aiemmin ollut. Voimme saavuttaa energiaomavaraisuuden parantamalla tehokkuutta, monipuolistamalla toimituksia ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tämä prosessi edellyttää toimia kaikilla tasoilla ylikansallisista elimistä kotitalouksiin ja yksityishenkilöihin.
Kaksi tärkeää varaumaa on kuitenkin syytä ottaa huomioon. Ensinnäkin, vaikka vaihtoehtoisten maakaasuntoimittajien löytäminen on välttämätöntä lyhyellä aikavälillä, tämä ei saa johtaa uudenlaiseen pitkäkestoiseen riippuvuuteen, joka edellyttää raskaita investointeja fossiilisten polttoaineiden infrastruktuuriin. Tämä olisi kallista, katastrofaalista maapallolle ja viime kädessä tarpeetonta, koska käytettävissä on ilmastotietoisempia vaihtoehtoja.
Toiseksi meidän on varottava korvaamasta yhtä pullonkaulaa toisella ja päätyä liian riippuvaisiksi vihreän siirtymän edellyttämistä raaka-aineista. Kyseiset resurssit ovat keskittyneet pitkälti vain muutamiin maihin, joilla kaikilla ei ole samoja arvoja ja etuja kuin EU:lla. EU:n strategisen riippumattomuuden ja selviytymiskyvyn vahvistamisen on pysyttävä siirtymän keskeisenä tavoitteena.
EU ei voi tehdä tätä yksin, vaan ilmastomuutoksen torjunta ja Venäjän voimapolitiikka ovat maailmaanlaajuisia haasteita, jotka on kohdattava yhdessä. Presidentti Putinin sota on lujittanut kaikkien maiden strategisia perusteita vähentää fossiilisten polttoaineiden tuontia ja investoida ilmastoystävällisiin energiaratkaisuihin aiempaa enemmän.
Tästä syystä EU osallistuu aktiivisesti ilmastodiplomatiaan. Haluamme kannustaa muitakin tiukentamaan ilmastotavoitteitaan. Olemme osoittaneet huomattavia resursseja kumppanimaittemme kanssa tehtävään yhteistyöhön, jotta myös ne voivat siirtyä kestävään nettopäästöttömään talouteen. EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot mobilisoivat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja uuden Global Gateway -strategian kautta varoja jopa 300 miljardia euroa (325 miljardia dollaria) vihreää ja digitaalista infrastruktuuria koskeviin investointeihin ilmasto-, biodiversiteetti- ja energiakriisien ratkaisemiseksi.
Lisäksi EIP on luvannut tukea biljoona euroa ilmastotoimiin ja ympäristön kestävyyteen tehtäviin investointeihin vuoteen 2030 mennessä. EIB Global on EIP:n uusi kehitysrahoitukseen erikoistunut osasto, joka tekee yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa rahoittaakseen energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja sähköverkkohankkeita koskevia hankkeita.
EIP tukee EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden yhteisen Team Europe -ohjelman kautta monenlaisia puhtaaseen energiaan tehtäviä hankkeita, joilla mm. edistetään aurinkovoiman käyttöä Senegalissa ja rakennetaan energiatehokkaampia lastentarhoja Armeniaan. EIP on myös rahoittanut oikeudenmukaista energiasiirtymää koskevaa kumppanuutta Etelä-Afrikassa ja antanut tukea Intiassa toimivalle Solar Alliance -yhteenliittymälle aurinkoenergian kehittämiseen 105 trooppisessa maassa sekä osallistunut integroitua vesivarojen hoitoa ja tulvien ehkäisyä koskevaan suunnitelmaan Argentiinassa.
EU on valmis tukemaan maailmanlaajuista yhteisöä sen pyrkiessä irtautumaan fossiilisista polttoaineista. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole syy viivyttää investointeja ilmastotoimiin. Päinvastoin, vihreät investoinnit parantavat strategista riippumattomuuttamme. Hiilestä irtautumisesta on tullut geopoliittinen välttämättömyys. Kehotamme kansainvälisiä kumppaneitamme hallituksissa ja kansainvälisissä rahoituslaitoksissa vauhdittamaan kanssamme puhtaan energian rahoitusta. Pyrkimällä ilmastoneutraaliuteen voimme myös saavuttaa energiavarmuuden.