- Rahoituksesta kolmasosa kohdistui koronaviruksen aiheuttaman pandemian vastaisiin toimiin. Rahoituksella suojattiin ensi sijassa pk-yrityksiä, parannettiin sairaaloita sekä tuettiin koronarokotteiden ja -lääkkeiden kehittämistä.
- Ilmasto- ja ympäristörahoituksen osuus nousi 40 prosenttiin EIP:n kokonaisrahoituksesta. Lainoilla tuettiin EU:n talouksien "vihreää muutosta" ja EIP:n profiloitumista entistä vahvemmin ilmastopankkina.
- Euroopan investointirahastosta myönnetty rahoitus kasvoi ennätyksellisesti lähes 13 miljardiin euroon.
- Luotonanto Afrikkaan kasvoi 50 prosentilla lähes 5 miljardiin euroon ja painottui erityisesti heikoimpiin ja haavoittuvimpiin maihin.
- EIP:n pääjohtaja Werner Hoyer: "EU-maiden yhteinen pankki on ilmastotoimien ja Euroopan kilpailukyvyn kannalta tärkeämpi kuin koskaan ennen.”
Viime vuonna, kun maailmaa kohtasi pahin globaali terveys- ja talouskriisi, jonka olemme nähneet sukupolviin, Euroopan investointipankkiryhmä (EIP) ohjasi toimintansa nopeasti covid-19-pandemian ja sen taloudellisten vaikutusten torjuntaan kaikilla alueilla. Se kasvatti rahoitusvolyyminsa 76,8 miljardiin euroon ylittäen jopa omat tavoitteensa. Varoista kolmasosa eli 25,5 miljardia kohdistui välittömiin kriisitoimiin, jotka käynnistyivät ensimmäisellä rahoituspaketilla maaliskuussa. Suurin osa tuesta suunnattiin pienille ja keskisuurille yrityksille. Tuella pyrittiin estämään koronavirusepidemiasta johtuvaa maksukyvyttömyyttä ja turvaamaan työpaikkoja erityisesti niissä maissa, joilla ei ollut käytettävissään julkisia resursseja suuriin valtiollisiin pelastuspaketteihin.
Kaikkiaan EIP-ryhmän tuki pienille ja keskisuurille yrityksille kasvoi 5 miljardilla eurolla yhteensä 30,6 miljardiin euroon, mikä kuvastaa covid-19-pandemiasta johtuvaa suurta lisärahoituksen tarvetta. Rahoitusta sai yli 425 000 yritystä, ja se auttoi säilyttämään yli 4,2 miljoonaa työpaikkaa. EU:n pankki onnistui saavuttamaan tämän unohtamatta muita investointitavoitteitaan: ympäristöinvestoinnit nousivat 16,8 miljardiin euroon, infrastruktuurihankkeita rahoitettiin 15,0 miljardilla eurolla ja 14,4 miljardia käytettiin innovaatiohankkeisiin.
"Vuonna 2020 osoitimme, etteivät investoinnit talouden elpymiseen sekä toisaalta ilmastotoimiin ja innovaatioihin sulje toisiaan pois. Kaikki tavoitteemme linkittyvät toisiinsa. Eurooppa voi nousta kriisistä entistä vahvempana vain, jos se investoi tulevaisuuden vihreään digitaalitalouteen eikä menneen ajan rakenteisiin. Samalla on varmistettava, ettei mitään Euroopan aluetta nyt unohdeta, ja toimittava yhdessä myös EU:n ulkopuolisten kumppaniemme kanssa”, sanoi EIP:n pääjohtaja Werner Hoyer 20. tammikuuta pidetyssä EIP-ryhmän vuotuisessa lehdistötilaisuudessa, joka järjestettiin videoyhteyden välityksellä Luxemburgista.
Tärkeitä investointeja terveyssektorille
Covid-19-toimiensa yhteydessä EIP-ryhmä lisäsi massiivisesti rahoitustaan terveystoimialalle. Se myönsi tukea sairaaloille, minkä lisäksi pankilla oli merkittävä osuus rokotteiden kehittämisessä ja massatuotannossa tuhoisan viruksen pysäyttämiseksi. Alkuvuodesta EU:n pankki hyväksyi pikaisesti 100 miljoonan euron lainan saksalaiselle BioNTech-yritykselle, joka yhdessä Pfizerin kanssa onnistui tuottamaan ensimmäisen covid-19-rokotteen. EIP-ryhmä rahoitti useitakin rokotteita sekä koronaviruksen hoito- ja testausmenetelmiä kehittäviä yrityksiä.
"Vuoden kuluessa kasvatimme vauhdilla osuuttamme tämän tuhoisan pandemian torjunnassa. Autoimme tuhansia yrityksiä EU:ssa ja muualla maailmassa”, EIP:n pääjohtaja Werner Hoyer kertoi. "Pandemian ja sen taloudellisten vaikutusten torjunta pitää meidät kiireisinä myös vuonna 2021. Jo myönnettyjen 25 miljardin euron lisäksi hallintoneuvostomme on jo hyväksynyt miltei toiset 25 miljardia euroa käytettäväksi pandemiasta kärsivien yritysten ja terveyssektorin tukemiseen.”
Rahoituksesta osa tulee Euroopan takuurahastosta (EGF), jonka toiminta käynnistyi syksyllä 2020. EU:n jäsenvaltiot ovat myöntäneet lähes 25 miljardin euron takaukset, joiden turvin EIP-ryhmä voi antaa lisärahoitusta ennen kaikkea koronakriisin vaikutuksista kärsiville pienille ja keskisuurille yrityksille.
Hyvällä tiellä EU:n ilmastopankiksi
Samaan aikaan EIP piti lupauksensa vihreiden investointien lisäämisestä ja muuntautumisesta EU:n ilmastopankiksi. Ilmastotoimien ja ympäristön kestävyyteen liittyvien hankkeiden osuus EIP:n investoinneista kasvoi viime vuonna koronakriisistä huolimatta 34 prosentista 40 prosenttiin, joten pankki on jo lähellä asettamaansa 50 prosentin tavoitetta. EIP-ryhmä pyrkii saamaan liikkeelle vuosikymmenen loppuun mennessä tuhannen miljardin euron investoinnit ilmastoon ja ympäristönsuojeluun. Marraskuussa 2020 EIP:n hallintoneuvosto hyväksyi Ilmastopankin tiekartan (Climate Bank Roadmap), joka viitoittaa tien näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tiekartta sisältä asteittaisen luopumisen suuripäästöisten hankkeiden, kuten lentokenttien laajennusten, tukemisesta, sekä määrittelee tiukat kriteerit esimerkiksi moottoritiehankkeiden rahoitukselle. Pankki on jo ilmoittanut lopettavansa kompensoimattomien maakaasuhankkeiden rahoittamisen.
"Ilmastonmuutoksen torjunta ei voi odottaa, kunnes pandemia on ohi. Koronakriisi ei ole mikään syy luopua taistelusta ihmiskuntaa uhkaavia ilmasto- ja ympäristöhaasteita vastaan. EIP-ryhmä on edistynyt hienosti ilmastopankin tiekartan toteutuksessa. Kutsun myös muut rahoituslaitokset ottamaan samanlaisen kannan ympäristön kannalta kestämättömiin hankkeisiin. Sen sijaan, että investoimme resursseihin, joista on luovuttava lähitulevaisuudessa, meidän pitää investoida energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, kestävään liikkumiseen ja vihreisiin innovaatioihin. Tarvitsemme massiivisia investointeja talouden vihreään elvytykseen”, pääjohtaja Hoyer korosti.
Euroopan investointivaje vaarassa kasvaa
EIP:n uuden investointiraportin mukaan Euroopan toiveita vihreästä elpymisestä uhkaa kuitenkin kasvava investointivaje. Torstaina 21. tammikuuta julkaistava raportti osoittaa, että 45 prosenttia EU:n yrityksistä arvelee vähentävänsä investointejaan kriisin johdosta, ja vain kuusi prosenttia arvioi lisäävänsä niitä. Raportin perusteella yritykset ovat kyllä tietoisia kiireellisistä investointitarpeista etenkin digitalisaatioon ja ilmastotoimiin, mutta covid-kriisi vie niiltä tarvittavat resurssit.
"Koronaviruksen tuoma valtava pudotus investointiaikeisiin antaa todellakin aihetta huoleen. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan globaalissa kilpailussa, ellei se saa liikkeelle lisää rahaa innovaatioihin”, Hoyer varoitti. "Toisaalta rohkaisevaa on Junckerin suunnitelman rahoituspilarin eli Euroopan strategisten investointien rahaston menestys. Se saavutti korotetun 500 miljardin euron investointitavoitteensa jo viime kesänä, edellä aikataulustaan. Olemme osoittaneet, että uudenlaisilla instrumenteilla sekä toisiaan sopivasti täydentävien rahoitusvälineiden ja budjettituen avulla voimme saada suhteellisen pienellä julkisella rahoituksella liikkeelle massiiviset yksityiset investoinnit sellaisiin hankkeisiin, joihin muutoin olisi vaikea löytää rahoitusta.”
EIR:llä ennätysten vuosi
Toinen esimerkki erittäin tehokkaasta julkisten varojen käytöstä on Euroopan investointirahasto (EIR). Se on EIP:n tytäryhtiö, joka tukee huipputeknologian startup-yrityksiä ja pk-yrityksiä eri puolilla Eurooppaa. EIR:n vuosi oli taas ennätyksellinen. Rahasto allekirjoitti sopimukset kaikkiaan 12,9 miljardin euron rahoitustoimista, mikä merkitsi 26 prosentin kasvua vuoteen 2019 verrattuna. Rahasto pystyi antamaan kipeästi toivottua rahoitusta yli 330 000 pk-yritykselle ja pienelle midcap-yritykselle.
Pelkästään viime vuonna sovituilla rahoitushankkeilla lähes 66 000 kotitaloutta pääsee uuteen tai kunnostettuun tuettuun ja edulliseen asuntoon, ja 1,4 miljoonaan kotiin kytketään huippunopea laajakaista. Lisäksi EIP:n rahoituksen ansiosta 280 miljoonaa ihmistä saa covid-19-rokotuksen, lähes 30 miljoonaa puhtaampaa juomavettä ja 15 miljoonaa kehittyneet sanitaatiopalvelut. Rahoituksella istutetaan yli 145 000 hehtaaria metsää ja sähköntuotantokapasiteetti kasvaa yli 10 gigawattia, josta 83 prosenttia tulee uusiutuvista lähteistä. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, millaisia käytännön vaikutuksia EIP-ryhmän investoinneilla on Euroopan ja muiden maanosien väestölle.
Investointeja ympäri maailmaa rakentamaan resilienssiä ja ratkaisemaan ilmastonmuutosta
Covid-19-pandemia ja ilmastokriisi ovat kaksinkertainen haaste koko maailmalle. Siksi EIP-ryhmä on lisännyt tukeaan EU:n naapurimaille, Afrikkaan ja muille alueille. Kuluneen vuoden rahoituksesta EU:n ulkopuolelle suuntautui 13 prosenttia eli 10,2 miljardia euroa. Rahoitus edistää Euroopan unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamista, parantaa ihmisten elämänlaatua, nykyaikaistaa terveydenhuoltojärjestelmiä ja vahvistaa talouden resilienssiä. EU-maiden yhteisen pankin lainananto Afrikkaan oli ennätykselliset yli 4,7 miljardia euroa, mikä on 50 prosentin lisäys edellisvuoteen verrattuna. Tavoitteeseensa pääsi myös SheInvest-ohjelma, jonka tarkoituksena oli saada liikkeelle miljardin euron investoinnit edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten taloudellista voimaantumista Afrikassa.
"EIP-ryhmä keskittyy auttamaan kaikkein haavoittuvimpia maita, joissa ilmastokriisi uhkaa väestön toimeentuloa. Yhtenä esimerkkinä on vastikään ilmoittamamme osallistuminen Sahelin vihreä muuri -nimiseen hankkeeseen ("Great Green Wall"). Annamme hankkeelle taloudellista ja teknistä tukea, jolla edistetään kestävää maataloutta, puhtaan veden saantia sekä energiahuoltoa, infrastruktuureja ja yksityissektorin investointeja 11 Sahelin alueen maassa”, kertoi pääjohtaja Hoyer.
Johtava rahoituksen hankkija vastuullisilta sijoittajilta
Pyrkiessään helpottamaan kestävää sijoittamista EIP-ryhmä on lisännyt luonnon monimuotoisuuden niiden kohteiden joukkoon, joita se rahoittaa pankin joukkovelkakirjojen valikoimaan viimeksi tulleilla kestävyysjoukkolainoilla (Sustainability Awareness Bonds). EIP hankkii toiminnassaan tarvitsemansa varat maailmanlaajuisilta pääomamarkkinoilta, missä sille on etua AAA-luottoluokituksestaan. Vihreiden joukkovelkakirjojen markkinoilla pankki on edelläkävijä: se laski liikkeeseen ensimmäisen vihreän lainansa vuonna 2007 ja on edelleen markkinajohtaja yli 35 miljardin euron emissioilla. Kaikkiaan EIP keräsi kansainvälisiltä sijoittajilta viime vuonna 70 miljardin euron rahoituksen eli lähes 20 miljardia euroa edellisvuotta enemmän.
"EIP ei ole ainoastaan maailman suurin monenvälinen luotonantaja. Koska se hankkii rahoitusvaransa pääomamarkkinoilta, se on myös maailman suurin monenvälinen lainanottaja. Pankin luova lähestymistapa rahoituksen hankintaan toimii esimerkkinä, lisäten sijoittajien tietoisuutta voimastaan muokata markkinoita ja tukea oikeina pitämiään periaatteita. Kun EIP toi markkinoille ilmasto- ja kestävyysjoukkolainat, niitä pidettiin uhkapelinä. Nyt ne määrittävät vaatimukset, jotka kaikki tahtovat täyttää, ja auttavat lujittamaan vihreää taloutta kaikkialla maailmassa”, Hoyer iloitsi.